Onko oululainen Veikko Törmänen konkretisti, minimalisti, surrealisti - vai taikuri?
Kaikkea tätä klassisine perusmuotoineen (neliö, suorakaide, ympyrä) ja optisine harhoineen.
70-luvulla jokainen itseään kunnioittava kuvantekijä halusi välittää näkemyksensä puhtaan luonnon puolesta, niin myös Törmänen mm. asvaltin ja vihreän ruohon valtataisteluteemoilla. Dystopiaa Törmänen ei harrasta, ainoa siihen viittaava teos on kolhittu, karrelle palanut maapallo. Hän ei siis ole maailmanparantaja, vaan pikemminkin iloittelija, joka leikittelee vakavissaan - tai vakavoituu leikkiessään. Työn jälki näyttää ankaran täsmälliseltä värien ja muotojen asetelmalta, mikä ei suinkaan kuvaa miestä itseään.
Pääosin Törmänen sanoo työskentelevänsä aiheettomasti - teosten pitäisi puhua omaa visuaalista kieltään myös abstraktioina. Hänen teoksistaan voikin löytää monta suuntaa ja olotilaa. Katselukulma on myös tärkeä: teosten edessä ei pidä ainoastaan pysähtyä, vaan liikkua nähdäkseen ne syvemmältä. Kolmiulotteisuus elää valosta ja viilaa todellisuutta - siinä kuvanteko ja taikuruus lyövät kättä toisilleen hyvinkin herkullisesti.
Törmäsen perehtyneisyys tilan ja teoksen suhteeseen on tuottanut Oulun seudulle useita julkisia taideteoksia.VR:n. huoltohalli Oulussa palkittiin Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona. Yhtenä palkintokriteerinä oli Veikko Törmäsen hallin ulkoseinään junamatkustajien iloksi suunnittelema 320mx3m viivakineettinen teos. Taiteilijaeläkettä nauttiva Veikko Törmänen asuu ja työskentelee Oulun Pikisaaressa.
Teostiedot: Veikko Törmänen, Lentoon, akryyli / mdf, 2018
|